Hans-Werner Sinn: Die Basar-Ökonomie. Deutschland: Exportweltmeister oder Schlusslicht? Econ 2005. 248 sivua, 15 euroa (Amazon.de)
Hanna Rajalahti
Saksan taloudellinen taantuma ei ota kadotakseen (katso sivu 43). vaikka sijoittajat ovatkin alkaneet pelata osakkeiden ansaintamahdollisuuksilla (katso sivu 67).
Kukaan ei myöskään povaa parem-paa. Kahden suuren puolueen koalitio ei takaa liittokansleri Angela Merkelille vahvaa mandaattia uudistaa talouden rakenteita.
Rakenteista nimittäin on kysy-mys, ainakin jos muncheniläisen Ifo-tutkimuslaitoksen johtajalta Hans-Werner Sinniltä kysyy. Viime vuonna ilmestyneessä kir-jassa Ist Deutschland noch :u ret-ten? hän tarjoili yhdenlaisen parannusohjelman. Nyt ilmestynyt kirja jatkaa kehityskulun analyysia.
Sinun antaa huutia suhdanteita syyttäville tulkinnoille.
Saksojen yhdistyessä kysyntä lisääntyi siihen malliin, että sen olisi pitänyt tehdä tilaa nousukaudelle. Näin ei käynyt, vaan sekä itä että länsi ovat kärsineet työt-tömyydestä.
Sinn selittää kitkaista talous-kasvua globalisaatiolla. Muutkin länsimaat valittavat globalisaation haittoja, mutta Sinn katsoo Saksan joutuneen erityisen vai-keaan tilanteeseen maantieteelli-sen sijaintinsa ja korkean palkka-tasonsa vuoksi. Ei tarvitse lähteä Kiinaan saakka, sillä työn teettäminen jo naapurissa on paljon hal-vempaa kuin Saksassa.
Yritykset ovat ottaneet kilpai-lukeinoksi automaation ja rationalisoinnin, mikä vähentää työpaikkoja.
Basaaritalous tarkoittaa vallit-sevaa tuotantotapaa, jossa entistä harvemmat Made in Germany -merkityt tuotteet on tehty Saksassa. Yhä useampien vientituotteiden osat tulevat halvemman kustannustason maista, kokoaminen, markkinointi ja myynti jäävät Saksaan. Sinn varoittaa saksalaisia polii-tikkoja turvautumasta protektionismiin. Sen sijaan hän käskee tekemään jotain sosiaalivaltiolle, joka on moniportainen ja kallis.
Se, että yhteiskunta maksaa esi-merkiksi työrtömyyskorvausta, on Silmin mielestä tehnyt sosiaa-livaltiosta yksityisen talouden kilpailijan. Nyt pitäisi keksiä keino. jolla sosiaalivaltio muuttuu talous-elämän kumppaniksi. Yksi tällainen keino olisi korvausten muut-taminen palkan tueksi, siis erään-laiseksi kansalaispalkaksi tai toi-meentulotueksi.
Sinn puhuttelee kirjassaan sak-salaisia poliitikkoja ja elinkeinoelämän edustajia. Saksa näyttää hänen taulukoissaan absoluuttisesti kalleimmalta ja mahdotto-mimmalta paikalta yrityksille.
Kovin samansuuntaisia puheenvuoroja kuulee toki muuallakin, myös Suomessa.
Suomellakin on rajanaapurina huomattavasti halvempia maita ja lisärasitteena syrjäinen sijainti päämarkkinoista. Silti Suomen talous kasvaa ja työttömyys vähenee.
Miksi saksalaiset eivät saa uudistuksia aikaiseksi. Poliittinen liittovaltiojärjestelmä on varmaan yksi syy, mutta onko se ainoa?